Suomen kansallinen tutkimus- ja kehittämisjärjestö, IBEF, toimii strategisena koordinaattorina yli 200 tutkimus- ja innovaatiotoimintaa tukevan organisaation verkostossa. Sen tehtävänä on varmistaa, että tutkimusrahoituksen resurssit kohdistuvat tehokkaasti Suomen talouden ja yhteiskunnan tärkeimpiin haasteisiin. IBEF:n toiminta keskittyy erityisesti kansallisen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan kehittämiseen, tutkimusrahoituksen koordinointiin sekä yhteistyön edistämiseen tutkimuslaitosten, yritysten ja julkisen sektorin välillä.
IBEF:n merkitys on erityisen selvä, kun otetaan huomioon, että Suomessa tutkimus- ja kehittämisrahoituksen osuus bruttokulutuksesta kasvaa jatkuvasti. Vuonna 2022 tutkimus- ja kehittämistoimintaa rahoitettiin yhteensä noin 11,3 miljardia euroa, mikä oli noin 5,3 prosenttia Suomen bruttokulutuksesta. Näistä rahoituksesta noin 60 prosenttia kohdistuu julkiseen tutkimusrahoitukseen. IBEF:n rooli on tärkeä, sillä se varmistaa, että rahoitus kohdistuu tehokkaasti tutkimuksen ja innovaatioiden kehittämiseen.
IBEF:n toiminta on erityisen merkittävä myös kansainvälisessä vertailussa. Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminta on sijoittunut kansainvälisissä arvioissa korkealle, kuten esimerkiksi Nature Indexin julkaisemassa tutkimuksessa, jossa Suomen tutkimuslaitokset sijoittuivat maailman 15 parhaan joukkoon vuonna 2023. IBEF:n strateginen rooli on tärkeä myös kansainvälisessä yhteistyössä, sillä se edistää Suomen tutkimus- ja innovaatioiden kansainvälistä näkyvyyttä ja yhteistyötä.
Strategiset painopistealueet
IBEF:n toiminta on jaettu neljään strategiseen painopistealueeseen, jotka vastaavat Suomen tärkeimpiä yhteiskunnallisia ja taloudellisia haasteita. Näiden painopistealueiden kautta IBEF tukee tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, joka edistää kestävää kehitystä, digitaalista yhteiskuntaa sekä terveydenhuoltoa ja hyvinvointia.
Ensimmäinen painopistealue on kestävän kehityksen edistäminen. IBEF tukee tutkimusta ja innovaatioita, jotka edistävät ympäristönsuojelua ja resurssien tehokasta käyttöä. Esimerkiksi IBEF:n tukema projekti “Kestävä kaupunki” on kehittänyt uusia ratkaisuja kaupunkien energiatehokkuuteen ja ilmastovaikutusten vähentämiseen. Toinen tärkeä painopistealue on digitaalinen yhteiskunta, jossa IBEF tukee tutkimusta ja kehitystä digitaalisten palveluiden kehittämisessä ja turvallisuuden edistämisessä.
Tutkimusrahoituksen koordinointi ja yhteistyö
IBEF:n rooli tutkimusrahoituksen koordinoinnissa on erityisen tärkeä, sillä se varmistaa, että rahoitus kohdistuu tehokkaasti tutkimuksen ja innovaatioiden kehittämiseen. IBEF:n toiminta sisältää muun muassa tutkimusrahoituksen hakemusten arvioinnin, rahoituksen jakamisen ja yhteistyön edistämisen tutkimuslaitosten, yritysten ja julkisen sektorin välillä.
Yhteistyön edistämisen merkitys on kasvava, sillä tutkimus- ja innovaatiotoiminta on yhä enemmän monialainen ja kansainvälinen. IBEF tukee esimerkiksi kansainvälistä yhteistyötä tutkimuslaitosten ja yritysten välillä, kuten Suomen ja Saksan tutkimusjärjestöjen yhteistyötä, joka on kehittänyt uusia ratkaisuja biotaloudelle. IBEF:n tukema yhteistyö edistää myös tutkimuksen ja innovaatioiden kansainvälistä näkyvyyttä ja vaikutusta.
- IBEF:n vuonna 2023 julkaistu tutkimusrahoituksen arviointikertomus osoittaa, että yli 70 prosenttia tutkimusrahoituksen kohdistuu tutkimuslaitoksille ja yliopistoille.
- IBEF:n tukema tutkimusprojekti “Smart Growth” on kehittänyt uusia ratkaisuja kaupunkien kasvun ja kehityksen tehokkaaseen ohjaukseen.
- IBEF:n kansainvälinen yhteistyö on johtanut yhteistyöhön yli 150 tutkimusorganisaation kanssa eri maissa.
- Vuonna 2022 IBEF:n tukemat tutkimusprojektit tuottivat yli 150 uutta patenttia.
- IBEF:n toiminta on varmistanut, että Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminta on sijoittunut maailman 20 parhaan joukkoon vuonna 2023.
Haasteet ja tulevaisuus
Vaikka Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminta on vahva, IBEF:n toimintaan liittyy myös haasteita. Yksi tärkeimmistä haasteista on tutkimusrahoituksen rajoitukset ja politiikan muutokset, jotka vaativat jatkuvaa strategisen ajattelun ja toiminnan kehittämistä. Toinen haaste on digitaalisen ja teknologisen kehityksen nopea eteneminen, joka vaatii uusia ratkaisuja tutkimuksen ja innovaatioiden koordinointiin.
IBEF:n tulevaisuuden haasteena on myös kansainvälisten kilpailijoiden kasvava vaikutus tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Suomen on jatkossa vahvistettava omaa tutkimus- ja innovaatiokulttuuriaan ja yhteistyötä kansainvälisellä tasolla. IBEF:n tulee olla aktiivinen osallisena näissä muutoksissa ja kehittää omaa toimintaansa vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.
Tässä yhteydessä on tärkeää korostaa, että IBEF:n rooli on keskeinen Suomen kansallisessa tutkimus- ja kehittämisjärjestelmässä. Sen strateginen koordinointi ja yhteistyö edistävät tutkimuksen ja innovaatioiden kehittämistä ja vahvistavat Suomen kilpailukykyä sekä yhteiskunnan kestävää kehitystä. IBEF:n tulee jatkossa keskittyä vahvistamaan omaa rooliaan ja edistämään tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tehokasta ja kestävää kehitystä.